1. Suliffissaaleqineq

2019-imi suliffissaaleqisutut 1.387-it agguaqatigiissillugu qaammammut nalunaarutigineqartarsimapput. Sulisorineqarsinnaasut akornannit 5,1 pct.-iupput, takussutissiaq 1.1 takuuk. 2018-imut sanilliullugu suliffissaaleqisut 195-inik procentinngorlugu 12,3-nik ikilisimapput.

 

Takussutissiaq 1.1 Suliffissaaleqineq aamma suliffissaaleqineq procentinngorlugu najugaqarfinnut suiaassutsinullu immikkoortillugit

 

Suliffissaaleqineq

Suliffissaaleqineq procentinngorlugi

 

2015

2016

2017

2018

2019

2015

2016

2017

2018

2019

 

Inuit

Pct.

Tamakkerlugit

2.438

1.971

1.858

1.582

1.387

9,1

7,3

6,8

5,8

5,1

Illoqarfinni

2.048

1.641

1.521

1.283

1.126

8,8

7,0

6,4

5,4

4,7

Nunaqarfinni il.il.

390

330

337

298

261

11,3

9,6

10,0

9,0

8,1

Angutit

1.312

1.049

1.009

846

756

8,9

7,1

6,8

5,7

5,1

Arnat

1.126

923

849

736

632

9,3

7,6

6,9

5,9

5,1

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED3 aamma http://bank.stat.gl/ARNLED4 

Malugiuk. 2017-imi januaarip aallaqqaataani 66-inik ukiullit utoqqalinersiaqartalerput siusinnerusukkut 65-inik ukiullit utoqqalinersiaqalersartut. Taamaattumik takussutissiami 2017-imi takussutissiami suliffissaaleqisutut nalunaarsukkat 18-it 65-illu akornanni ukioqarput. Ukiuni siuliinit sulisorineqarsinnaasut 18-it 64-illu akornanni ukioqartarput!

 

Illoqarfinni suliffissaaleqisut amerlanerpaapput. 2019-imi illoqarfinni suliffissaaleqisut 1.126-upput, nunaqarfinni suliffissaaleqisut 261-iusut. 2018-imut sanilliullugu illoqarfinni suliffissaaleqisut 157-inik ikilisimapput nunaqarfinni suliffissaaleqisut 37-nik ikilisimasut.

 

Illoqarfinni suliffissaaleqisut amerlanerugaluartut sulisorineqarsinnaasut akornanni nunaqarfinni suliffissaaleqisut procentinngorlugit amerlanerupput. 2019-imi agguaqatigiissitsinermi qaammatit tamaasa nunaqarfimmi sulisorineqarsinnaasut akornanni suliffissaaleqisut 8,1 pct.-iusarsimapput, illoqarfinni sulisorineqarsinnaasut akornanni 4,7 pct.-it suliffissaaleqisarsimasut.

 

Nalinginnaasumik qaammatip ataatsip ingerlanerani angutit arnanit amerlanerusut suliffissaaleqisarput. 2019-imi agguaqatigiissillugu angutit 756-it qaammammut suliffissaaleqisarsimapput arnat 632-t agguaqatigiissillugu qaammammut suliffissaaleqisarsimasut. Taamaakkaluartoq angutit sulisorineqarsinnaasut arnanit amerlanerummata, 2019-imi angutit akornanni suliffissaaleqisut procentinngorlugit arnanut sanilliullugit assigiiginnarput, 5,1 pct.-iusarsimallutik.

 

Titartagaq 1.1 Suliffissaaleqineq procentinngorlugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED4

Malugiuk. 2017-imi januaarip aallaqqaataani 66-inik ukiullit utoqqalinersiaqartalerput siusinnerusukkut 65-inik ukiullit utoqqalinersiaqalersartut. Taamaattumik titartakkami 2017-imi suliffissaaleqisutut nalunaarsukkat 18-it 65-illu akornanni ukioqarput. Ukiuni siuliinit sulisorineqarsinnaasut 18-it 64-illu akornanni ukioqartarput!

 

Ukiup ingerlanera malillugu suliffissaaleqisut amerlatsittarlutillu ikilisarput, titartagaq 1.1 takuuk. Ukiumi qaammatini arfinilinni suliffissaaleqisut amerlanerusarput, ukiup ingerlanerani kvartalimi siullermi amerlanerpaajusarput, aasamilu ikinnerusarlutik, kvartalit pingajuanni suliffissaaleqisut ikinnerpaajusarput. Ukiut kingulliit ingerlaneranni ukiup ingerlanerani suliffissaaleqinerit assigiinnerulersimapput. 2016-imiit 2018-imut kvartalit pingajuanni suliffissaaleqisut kvartalit siullianni suliffissaaleqisunit 4 procentpointinik ikinnerusimapput, tamanna 2014-imi 5 procentpointingajaassimavoq. 2019-imi kisitsit apparneroqqippoq 2,7 pct.-iusimalluni. 2019-imi kvartalini tamani ukiup siulianut kvartalinut naleqqiullugit suliffissaaleqinerit appasinnerusimapput.

 

Titartagaq 1.2 Suiaassutsini suliffissaaleqineq procentinngorlugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED4

Malugiuk. 2017-imi januaarip aallaqqaataani 66-inik ukiullit utoqqalinersiaqartalerput siusinnerusukkut 65-inik ukiullit utoqqalinersiaqalersartut. Taamaattumik takussutissiami suliffissaaleqisutut nalunaarsukkat 18-it 65-illu akornanni ukioqarput. Ukiuni siuliinit sulisorineqarsinnaasut 18-it 64-illu akornanni ukioqartarput.

 

Ukiup ingerlanerani suliffissaaleqinerit allanngorarnerat angutit akornanni ersarinneruvoq, titartagaq 1.2 takuuk. Angutit suliffigisartagaasa ukiup qanoq ilineranik attuumassuteqarajuttarnerat - aalisartut - tassunga nassuiaatigineqarsinnaavoq, arnat suliffigisartagaat taamak annertutigisumik ukiup qanoq ilineranik sunnerneqarneq ajorput, arnat amerlanerpaat, 63 pct.-it missaat pisortaqarfinni sulisuunerat tassunga pissutaavoq.

 

Titartagaq 1.3 2019-imi distriktini suliffissaaleqineq procentinngorlugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED4

 

Titartakkami 1.3-mi aamma takussutissiami 1.2-mi distriktini suliffissaaleqineq procentinngorlugu assigiinngiiaartorujussuusoq takuneqarsinnaavoq. 2019-imi Uummannaq distriktiani suliffissaaleqineq annikinnerpaajusimavoq 1,7 pct.-iulluni Upernavik distriktimi suliffissaaleqineq tulliusoq 1,9 pct.-iulluni. Akerlianik Tasiilap distriktiani suliffissaaleqineq sulisorineqarsinnaasut akornanni 19,7 pct.-iulluni annertunerpaajusimavoq, taamaakkaluartoq Tasiilap distriktiani suliffissaaleqisut 2017-imut sanilliulligit apparsimapput, 2017-imi 25,0 pct.-iusimagamik 2018-imi 21,1 pct.-iusimasut. Sisimiut distriktiani suliffissaaleqineq 4,8 pct.-iusimavoq, nuna tamakkerlugu suliffissaaleqinerup procentianut qaninnersaalluni. Nuup distriktiani suliffissaaleqineq 2,7 pct.-iusimavoq.

 

Takussutissiaq 1.2 Distriktini suliffissaaleqineq aamma suliffissaaleqineq procentinngorlugu

 

Suliffissaaleqineq

Suliffissaaleqineq procentinngorlugu

 

2015

2016

2017

2018

2019

2015

2016

2017

2018

2019

 

Inuit

Pct.

Nuna tamakkerlugu  .........

2.438

1.971

1.858

1.582

1.387

9,1

7,3

6,8

5,8

5,1

Nanortalik .....

115

95

124

118

98

15,5

12,7

16,8

16,6

14,2

Qaqortoq ......

152

141

146

128

113

10,0

9,3

9,6

8,5

7,6

Narsaq ........

115

95

93

82

75

15,2

13,2

12,6

11,1

10,4

Paamiut .......

100

98

91

68

57

14,7

14,1

13,6

10,4

9,3

Nuuk .........

563

492

418

318

263

6,1

5,3

4,3

3,3

2,7

Maniitsoq ......

117

90

91

107

98

7,5

5,7

5,8

6,6

6,4

Sisimiut .......

213

135

120

112

151

6,9

4,5

3,9

3,7

4,8

Kangaatsiaq ...

93

62

60

73

65

17,6

11,9

11,1

13,6

13,1

Aasiaat .......

118

78

90

84

62

8,3

5,6

6,4

5,8

4,5

Qasigiannguit ..

61

32

28

26

22

10,4

5,7

5,1

4,6

3,8

Ilulissat .......

174

105

82

68

60

7,6

4,4

3,5

2,9

2,5

Qeqertarsuaq ..

39

31

31

18

17

10,0

8,1

7,8

4,6

4,4

Uummannaq ...

81

57

41

33

19

7,4

5,1

3,7

3,0

1,7

Upernavik .....

120

76

66

37

23

10,2

6,5

5,7

3,2

1,9

Qaanaaq ......

70

55

39

28

20

21,7

18,0

12,9

9,2

6,8

Tasiilaq .......

281

305

318

266

238

23,3

24,6

25,0

21,1

19,7

Ittoqqortoormiit

27

25

21

15

6

15,9

15,2

13,3

10,2

4,6

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED3 aamma http://bank.stat.gl/ARNLED4

Malugiuk. 2017-imi januaarip aallaqqaataani 66-inik ukiullit utoqqalinersiaqartalerput siusinnerusukkut 65-inik ukiullit utoqqalinersiaqalersartut. Taamaattumik takussutissiami suliffissaaleqisutut nalunaarsukkat 18-it 65-illu akornanni ukioqarput. Ukiuni siuliinit sulisorineqarsinnaasut 18-it 64-illu akornanni ukioqartarput!

 

Ukioqatigiiaanni tamani nunaqarfinni suliffissaaleqineq illoqarfinni suliffissaaleqinermit annertuneruvoq, takuuk titartagaq 1.4. Inuusunnerusut akornanni nikingassut annertunerpaavoq. Nunaqarfinni inuusuttut 30-t inorlugit ukiullit suliffissaaleqisut amerlanerpaapput.

 

Titartagaq 1.4 2019-imi ukioqqortussutsit najugaqarfiillu tunngavigalugit suliffissaaleqineq procentinngorlugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED 4

 

Arnat angutillu ukioqatigiiaat akornanni suliffissaaleqineq aamma assigiinngissuteqarpoq. Arnat 35-t inorlugit ukiullit suliffissaleqinerisa procentinngortinnerat angutinit 35-t inorlugit ukiulinnit qaffasinneruvoq, akerlianik ukioqqortunerit akornanni angutit suliffissaaleqinerat procentinngortillugu qaffasinneruvoq.

 

Titartagaq 1.5 2019-imi ukioqqortussutsit suiaassutsillu tunngavigalugit suliffissaaleqineq procentinngorlugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED4

 

Suliffissaaleqinermik eqqorneqartut amerlanerpaartaat, tassa 84 pct.-ii meeq-qat atuarfiannik qaffasinnerpaamik ilinniarsimasuupput, takussutissiaq 1.3 takuuk. Piffissami 2015-imi 2019-imut meeqqat atuarfiannik qaffasinnerpaamik ilinniarsimasut suliffissaaleqinerat annikillinerpaaffiuvoq. 2019-imi meeqqat atuarfiannik qaffasinnerpaamik ilinniarsimasut suliffissaaleqinerat 8,4 pct.-iuvoq.

 

Ilinniarsimasuni allani suliffissaaleqineq nuna tamakkerlugu suliffissaaleqinermit 5,1 pct.-iusumit appasinneruvoq. Ilinniaqqiffiusumik ilinniarsimasut akornanni suliffissaaleqineq annikinnerpaajuvoq, 2019-imi taakku akornanni suliffissaaleqineq 0,4 pct.-ivoq.

 

Takussutissiaq 1.3 Ilinniarsimasat qaffasinnerpaat tunngavigalugit suliffissaaleqineq aamma suliffissaaleqineq procentinngorlugu

 

Suliffissaaleqineq

Suliffissaaleqineq procentinngorlugu

 

2015

2016

2017

2018

2019

2015

2016

2017

2018

2019

 

Inuit

Pct.

Tamakkerlugit ........................

2.438

1.971

1.858

1.582

1.387

9,1

7,3

6,8

5,8

5,1

Meeqqat atuarfiat  ......................

2.047

1.682

1.567

1.327

1.162

13,9

11,6

11,0

9,4

8,4

Ilinniarnertuunngorniarneq   ...............

40

30

32

28

23

3,4

2,4

2,3

2,0

1,7

Inuussutissarsiornermik ilinniarneq  .........

324

237

238

206

182

4,6

3,3

3,2

2,8

2,5

- Eqqumiitsuliorneq aamma humaniora  ......

11

11

9

7

7

6,4

5,9

4,9

4,0

3,6

- Inuussutissarsiorneq, allaffissorneq inatsisilerinerlu  ................................

55

43

38

34

30

3,4

2,6

2,2

2,0

1,8

- Ingeniørinngorniarneq, tunisassiorneq sanaartornerlu  ..............................

103

66

63

52

45

4,5

2,9

2,7

2,3

2,0

- Nunalerineq, orpippassualerineq, aalisarneq uumasunullu nakorsaqarneq  ..............

22

16

22

16

19

9,2

6,3

8,4

6,3

7,3

- Peqqinnissaq atugarissaarnerlu  ..........

64

43

47

41

34

4,3

2,9

3,0

2,6

2,2

- Kiffartuussinermi ilinniakkat  ..............

68

57

57

55

47

5,9

4,7

4,5

4,2

3,5

- Allat  ...............................

2

1

1

1

1

1,6

1,6

1,2

1,0

1,2

Tunngaviusumik ilinniaqqinnerit aamma inuussutissarsiutinik ilinniaqqinnerit ...............

3

2

2

3

2

1,7

1,1

0,9

0,9

0,8

Ingerlaqqiffiusumik ilinniarneq  .............

24

20

20

18

18

0,6

0,5

0,5

0,4

0,4

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED6 aamma http://bank.stat.gl/ARNLED7

Malugiuk. 2017-imi januaarip aallaqqaataani 66-inik ukiullit utoqqalinersiaqartalerput siusinnerusukkut 65-inik ukiullit utoqqalinersiaqalersartut. Taamaattumik takussutissiami suliffissaaleqisutut nalunaarsukkat 18-it 65-illu akornanni ukioqarput. Ukiuni siuliinit sulisorineqarsinnaasut 18-it 64-illu akornanni ukioqartarput!

 

Suliffissaaleqinermut qaffasinnerpaamik inuussutissarsiummik ilinniarsimasat suuneri apeqqutaapput, tamanna takussutissiami 1.3-mi erserpoq. Assersuutigalugu 2019-imi Nunalerineq, orpippassualerineq, aalisarneq uumasunullu nakorsaqarnermik qaffasinnerpaamik ilinniarsimasut (ass. aalisartunut ikiortit aamma qalulerisut) 7,3 pct.-ii suliffissaaleqisimapput, qaffasinnerpaamik Kiffartuussinermi ilinniarsimasut (ass. terminalini sulisut aamma igasut) 3,5 pct.-it suliffissaaleqisimasut. 2018-imut sanilliullugu Nunalerineq, orpippassualerineq, aalisarneq uumasunullu nakorsaqarnermik qaffasinnerpaamik ilinniarsimasut akornanni suliffissaleqineq 1 procentpointinik 2019-imi qaffassimavoq, Kiffartuussinermi ilinniarsimasut akornanni suliffissaaleqineq 0,7-imik procentpointimik 2019-imi apparsimasoq.

 

2019-imi inuussutissarsiornermik ilinniarsimasut akornanni suliffissaaleqisut allanik ilinniarsimasut (ass. IT-mik aqutsinermik ilinniagallit) ikinnerpaapput 1,2 pct.-iullutik. Inuussutissarsiorneq, allaffissorneq inatsisilerinerlu pillugit ilinniagaqarsimasut (assersuutigalugu allaffimmiut assistentit aamma niuertarinni sulisutut ilinniarsimasut) akornanni suliffissaaleqineq aamma Ingeniøritut ilisimatusarneq, sanaartorneq aamma illussanik sanaartorneq 1,8 aamma 2,0 pct.-iullutik appasipput.

 

Inuussutissarsiummik ilinniagaqarsimasut akornanni Kiffartuussinermik ilinniagaqarsimasut suliffissaaleqisut amerlanerpaapput, 2019-imi agguaqatigiissillugu kiffartuussinermik ilinniagaqarsimasut qaammammut 47-t suliffissaaleqisarsimapput. Taakku inuussutissarsiummik qaffasinnerpaamik ilinniagaqarsimasut akornanni pingajorarterutingajaapput.

 

Takussutissiami 1.4-mi takuneqarsinnaavoq 2019-imi minnerpaamik qaammat ataaseq 4.682-it suliffissaaleqisimasut. Taakku agguaqatigiissillugu qaammammut suliffissaaleqisunit 1.387-iusunit pingasoriaammik amerlanerupput, takuuk takussutissiaq 1.3. Takussutissiami takuneqarsinnaavoq 2019-imi suliffissaaleqisunit 65,1 pct.-it sivisunerpaamik qaammatini pingasuni suliffissaaleqisimasut, 8,6 pct.-it qaammatini 10-12-ini suliffissaaleqisimasutut nalunaarutigineqarsimasut.

 

Takussutissiaq 1.4 2019-imi suiaassutsit, najugaqarfiit aamma qaammatit suliffissaaleqiffiusut tunngavigalugit suliffissaaleqineq

 

Qaammatit suliffissaaleqiffiusut

 

Minnerpaamik qaammat ataaseq

1-3
qaammatit

4-6
qaammatit

7-9
qaammatit

10-12
qaammatit

 

Najugaqarfiit tamakkerlugit

Tamakkerlugit.

4.682

3.050

815

415

402

Angutit ......

2.494

1.595

456

222

221

Arnat .......

2.188

1.455

359

193

181

 

Illoqarfinni

Tamakkerlugit.

3.808

2.496

644

340

328

Angutit ......

2.085

1.345

366

187

187

Arnat .......

1.723

1.151

278

153

141

 

Nunaqarfinni il.il.

Tamakkerlugit

874

554

171

75

74

Angutit ......

409

250

90

35

34

Arnat .......

465

304

81

40

40

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasivia: http://bank.stat.gl/ARNLED5